Kaupan makrotaloudellinen tausta

Vuotuinen kauppavolyymi 2024

• Kokonaiskauppa: 498,3 mrd. $, ↑ 3,66 % vuodesta 2023
• Vienti: 264,7 mrd. $ (4 335 bilj. Rp), ↑ 2,29 % vuodesta 2023
• Tuonti: 233,6 mrd. $, ↑ 5,3 % vuodesta 2023
• Kauppatase: 31,1 mrd. $ ylijäämäinen, ↓ 15,78 % vuodesta 2023
• Ylijäämä ilman öljyä ja kaasua: 51,44 mrd. $
• Öljyn ja kaasun alijäämä: 20,4 mrd. $
• Kaupan suhde BKT:hen: 35,6 % (arvio 2024)
• Sijoitus maailmassa: 27. suurin viejä, 27. suurin tuoja (2024)
• Osuus maailman viennistä: 1,1 % (2024)
• Valuutta: Indonesian rupia (IDR), 1 $ ≈ 16 380 IDR (vuoden 2024 keskiarvo)
• Ylijäämäputki: kauppatase on ollut ylijäämäinen viisi vuotta peräkkäin vuodesta 2020

Maantieteellinen jakauma 2024 (ilman öljyä ja kaasua)

Vientimarkkinat (248,8 mrd. $ ilman öljyä ja kaasua)

• Nopeimmin kasvaneet vientikohteet 2024: Itä-Eurooppa (↑ 113,9 %), Australia (↑ 60,6 %) ja Yhdysvallat (↑ 20,4 %)

Tuonnin alkuperämaat (ilman öljyä ja kaasua)

Kauppataseen ylijäämä kumppaneittain 2024

• Yhdysvallat: +16,8 mrd. $
• Intia: +15,3 mrd. $
• Filippiinit: +8,8 mrd. $

Lähteet: Trade Magazine (TAITRA) · ICE (Italian Trade Agency) · OEC

Vientituotteiden yksityiskohtainen analyysi

A. Mineraalipolttoaineet ja kaivostuotteet: hallitseva osuus

1. Kivihiili: 43,2 mrd. $ (arvio, 16,3 % kokonaisviennistä)

• Asema: maailman suurin lämpöhiilen viejä
• Tuotanto: 775 miljoonaa tonnia (2024)
• Suurimmat ostajat: Kiina, Intia, Japani ja Etelä-Korea
• Tärkeimmät tuotantoalueet: Kalimantan ja Sumatra
• Kehitys 2024: viennin arvo laski 19,6 % hintojen normalisoituessa

2. Jalostetut öljytuotteet: 21,3 mrd. $ (8,0 %)

• Vientikohteet: alueelliset markkinat (ASEAN, Itä-Aasia)
• Tuotteet: bensiini, diesel, lentopetroli ja teollisuusbensiini

3. Raakaöljy: 9,9 mrd. $ (3,7 %)

• Tuotanto: 600 000 barrelia päivässä
• Vientikohteet: Japani, Etelä-Korea ja Australia

4. Maakaasu (LNG): 3,7 mrd. $ (1,4 %)

• Asema: maailman 9. suurin LNG:n viejä
• Bontangin LNG-laitos: Itä-Kalimantan
• Tangguh LNG: Papua (kapasiteettia laajennetaan)
• Suurimmat ostajat: Japani, Etelä-Korea, Kiina ja Taiwan

5. Kuparimalmit ja -rikasteet: 7,2 mrd. $ (arvio, 2,7 %)

• Freeport Indonesia (Grasberg): maailman suurin kultakaivos ja 2. suurin kuparikaivos
• Viennin kasvu: +51 % vuonna 2024
• Suurimmat ostajat: Kiina, Japani ja Etelä-Korea

6. Nikkelituotteet: 6,5 mrd. $ (arvio, 2,5 %)

• Asema: maailman suurin nikkelin tuottaja (50 % maailman tarjonnasta)
• Viennin kasvu: +17 % vuonna 2024
• Siirtymä malmista jalosteisiin: NPI, ferronikkeli ja akkuihin käytettävä MHP
• Suurimmat ostajat: Kiina (yli 80 %), Etelä-Korea ja Japani

B. Eläin- ja kasviöljyt, pääasiassa palmuöljy (28,5 mrd. $ arvio, 10,8 %)

1. Palmuöljy ja sen jakeet: 24,8 mrd. $ (9,4 %)

• Asema: maailman suurin tuottaja ja viejä (60 % maailman tarjonnasta)
• Tuotanto: 52 miljoonaa tonnia (2024)
• Kehitys 2024: viennin arvo laski 11,7 % ja määrä 17 %
• Suurimmat ostajat: Intia (25 %), Kiina (15 %), EU (12 %), Pakistan ja Bangladesh

2. Palmuöljyjohdannaiset

• Oleokemikaalit: rasvahapot, rasva-alkoholit ja glyseriini
• Jalostettu palmuöljy: raffinoitu, valkaistu ja hajunpoistettu (RBD)

C. Sähkökoneet ja elektroniikka (16,8 mrd. $ arvio, 6,3 %)

1. Sähkökoneet ja -laitteet: 8,2 mrd. $ (3,1 %)

• Puhelimet ja älypuhelimet: 6,7 mrd. $
• Elektroniikkakomponentit: 3,2 mrd. $
• Suurimmat valmistajat: Samsung, Panasonic, Sharp ja LG
• Vientikohteet: Yhdysvallat, Japani, Singapore ja ASEAN

2. Koneet ja mekaaniset laitteet: 8,6 mrd. $ (3,2 %)

D. Epäjalot metallit ja metallituotteet (22,4 mrd. $ arvio, 8,5 %)

1. Rauta ja teräs: 14,8 mrd. $ (5,6 %)

• Ruostumaton teräs: nikkelin jalostuksesta (Morowalin ja Weda Bayn teollisuuspuistot)
• Terästuotteiden viennin kasvu: +101 % vuonna 2024
• Suurimmat ostajat: Kiina, Yhdysvallat, Eurooppa ja ASEAN

2. Alumiini ja alumiinituotteet: 3,2 mrd. $ (1,2 %)

• Viennin kasvu: +70 % vuonna 2024
• Inalum: valtion omistama alumiinisulatto

E. Kasvituotteet (13,2 mrd. $ arvio, 5,0 %)

• Kumi ja kumituotteet: 5,8 mrd. $ (2,2 %). Maailman 2. suurin luonnonkumin tuottaja; suurimmat ostajat ovat Yhdysvallat, Kiina, Japani ja Intia
• Kaakao ja kaakaovalmisteet: 1,2 mrd. $ (0,5 %). Viennin kasvu +118 % vuonna 2024; jalostuskapasiteetti kasvaa Sulawesilla
• Kahvi, tee ja mausteet: 1,8 mrd. $ (0,7 %). Neljänneksi suurin robustan tuottaja; erikoiskahvi on kasvava premium-segmentti
• Rehut: 2,4 mrd. $ (0,9 %). Palmunydinpuriste ja kalajauho

F. Muu vienti

• Jalkineet: 5,2 mrd. $ (2,0 %). Niken, Adidaksen ja Puman toimittajia; tuotanto keskittyy Banteniin ja Länsi-Jaavalle
• Tekstiilit ja vaatteet: 4,8 mrd. $ (1,8 %). Kilpailua Vietnamin ja Bangladeshin kanssa; vienti Yhdysvaltoihin, EU:hun ja Japaniin
• Huonekalut: 2,2 mrd. $ (0,8 %). Rottinkihuonekalut (maailman suurin rottingin tuottaja) ja puuhuonekalut (Jeparan puunveistokeskus)
• Paperi ja kartonki: 3,5 mrd. $ (1,3 %). Sellua ja paperia yhtiöiltä Asia Pulp & Paper ja APRIL; suurimmat ostajat ovat Kiina, Japani ja Etelä-Korea
• Kalataloustuotteet: 4,2 mrd. $ (1,6 %). Katkaravut, tonnikala, rapu ja merilevä; vesiviljely kasvaa katkarapuviljelyn laajentuessa
• Jalometallit ja korut: 2,8 mrd. $ (1,1 %)

Lähteet: Trade Magazine (TAITRA) · OEC · ICE

Tuontituotteiden yksityiskohtainen analyysi

A. Koneet ja sähkölaitteet (60,6 mrd. $, 25,9 %)

1. Koneet ja mekaaniset laitteet (HS 84): 33,5 mrd. $ (14,3 %)

• Teollisuuskoneet: 12,4 mrd. $
• Rakennuskoneet: 8,2 mrd. $
• Maatalouskoneet: 4,1 mrd. $
• Sähköntuotantolaitteet: 3,8 mrd. $
• Pumput ja kompressorit: 2,5 mrd. $
• Tärkeimmät toimittajamaat: Kiina (45 %), Japani (18 %), Etelä-Korea (12 %) ja Saksa (8 %)

2. Sähkökoneet ja -laitteet (HS 85): 27,0 mrd. $ (11,6 %)

• Televiestintälaitteet: 8,2 mrd. $
• Puolijohteet ja integroidut piirit: 6,5 mrd. $
• Kodinkoneet: 3,8 mrd. $
• Elektroniikkakomponentit: 4,2 mrd. $
• Tärkeimmät toimittajamaat: Kiina (55 %), Singapore (15 %), Japani (12 %) ja Etelä-Korea (8 %)

B. Mineraalipolttoaineet (HS 27): 40,7 mrd. $, 17,4 %

• Jalostetut öljytuotteet: 21,3 mrd. $ (9,1 %). Diesel ja kaasuöljy 8,2 mrd. $; bensiini 7,5 mrd. $; lentopetroli ja kerosiini 2,1 mrd. $; polttoöljyt 1,8 mrd. $
• Raakaöljy: 10,0 mrd. $ (4,3 %). Tärkeimmät toimittajamaat ovat Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat, Nigeria ja Angola
• Öljykaasut (LNG/LPG): 3,7 mrd. $ (1,6 %). Nestekaasun tuonti kasvaa kotimaisen siirtymäohjelman vuoksi
• Kivihiili ja koksi: 2,8 mrd. $ (1,2 %)

C. Epäjalot metallit (HS 72–73, 76): 17,1 mrd. $, 7,3 %

• Rauta ja teräs (HS 72): 10,7 mrd. $ (4,6 %). Levyvalssatut tuotteet 4,2 mrd. $; tangot 2,8 mrd. $; ruostumaton teräs 1,5 mrd. $; tärkeimmät toimittajamaat ovat Kiina (60 %), Japani (15 %) ja Etelä-Korea (10 %)
• Rauta- ja terästavarat (HS 73): 4,2 mrd. $ (1,8 %). Rakenteet ja niiden osat 1,5 mrd. $; putket 1,2 mrd. $; muut valmisteet 1,5 mrd. $
• Alumiini ja alumiinituotteet (HS 76): 2,2 mrd. $ (0,9 %). Tärkeimmät toimittajamaat ovat Kiina, Australia ja Malesia

D. Kemikaalit ja muovit (HS 28–40): 32,3 mrd. $, 13,8 %

• Muovit ja muovitavarat (HS 39): 10,6 mrd. $ (4,5 %). Muovit alkumuodossa 5,2 mrd. $; muovitavarat 3,8 mrd. $; tärkeimmät toimittajamaat ovat Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Singapore
• Orgaaniset kemikaalit (HS 29): 7,1 mrd. $ (3,0 %). Petrokemian raaka-aineet; tärkeimmät toimittajamaat ovat Kiina, Yhdysvallat ja Etelä-Korea
• Lannoitteet (HS 31): 2,0 mrd. $ (0,9 %). Valtion lannoitetukiohjelmassa on varattu 9,5 miljoonaa tonnia vuodelle 2025; tuettuja lannoitteita ovat urea, NPK, orgaaniset lannoitteet, SP-36 ja ZA; tärkeimmät toimittajamaat ovat Kiina, Venäjä ja Kanada
• Epäorgaaniset kemikaalit (HS 28): 3,0 mrd. $ (1,3 %)
• Erinäiset kemialliset tuotteet (HS 38): 3,7 mrd. $ (1,6 %)
• Farmaseuttiset tuotteet: 2,1 mrd. $ (0,9 %)

E. Ajoneuvot ja kuljetusvälineet (HS 87): 9,7 mrd. $, 4,1 %

• Henkilöautot (CKD ja CBU): 5,2 mrd. $. CKD-osasarjat paikalliseen kokoonpanoon (Toyota, Daihatsu, Mitsubishi, Honda); premium-merkkien CBU-tuonti eli valmiina tuotavat autot (Mercedes, BMW, Lexus)
• Hyötyajoneuvot: 2,1 mrd. $
• Osat ja tarvikkeet: 2,4 mrd. $

F. Elintarvikkeet ja maataloustuotteet: 18,5 mrd. $, 7,9 %

• Vilja (HS 10): 6,8 mrd. $ (2,9 %). Vehnä 3,2 mrd. $ (ei kotimaista tuotantoa); riisi 2,7 mrd. $ (maailman suurin riisin tuoja); maissi 0,9 mrd. $ (rehuksi)
• Sokeri ja makeiset (HS 17): 3,6 mrd. $ (1,5 %). Raakasokeri 2,8 mrd. $ (maailman suurin raakasokerin tuoja); puhdistettu sokeri 0,8 mrd. $
• Öljysiemenet ja -hedelmät (HS 12): 1,9 mrd. $ (0,8 %). Soijapavut 1,2 mrd. $ (tempe- ja tofuteollisuudelle); tärkein toimittajamaa on Yhdysvallat (yli 2 miljoonaa tonnia vuonna 2022)
• Jätetuotteet ja rehut (HS 23): 3,8 mrd. $ (1,6 %). Soijarouhe ja maissigluteenirehu kotieläin- ja vesiviljelyalalle
• Maitotuotteet: 1,8 mrd. $ (0,8 %). 80 % kotimaisesta tarpeesta tuodaan; maailman 3. suurin rasvattoman maitojauheen tuoja; tuotteita ovat rasvaton maitojauhe (SMP), täysmaitojauhe (WMP), hera, laktoosi ja juusto; tärkeimmät toimittajamaat ovat Uusi-Seelanti, Yhdysvallat, Australia ja EU
• Naudanliha ja nautatuotteet: 1,2 mrd. $ (0,5 %). Tuonti oli 307 825 tonnia vuonna 2023, eniten vuosiin; vuoden 2024 kiintiöt laskettiin 145 250 tonniin lupaviiveiden vuoksi; tärkeimmät toimittajamaat ovat Australia (55 %), Intia (puhvelinliha, 25 %) ja Yhdysvallat (7 %)
• Tuoreet hedelmät: 1,3 mrd. $ (0,6 %). Omenat, päärynät, viinirypäleet ja sitrushedelmät (89 % tuonnista); tärkeimmät toimittajamaat ovat Kiina, Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti
• Jalostetut vihannekset, mukaan lukien ranskanperunat: 0,9 mrd. $ (0,4 %). Ranskanperunoiden tuonti kasvoi 26 % vuonna 2023; toimittajamaat ovat Belgia (31 %), Yhdysvallat (21 %), Kiina (18 %) ja Alankomaat (16 %)
• Naposteltavat: kasvava premium-segmentti

G. Muut tuontiluokat

Lähteet: ITC Trade Map · OEC · US Commercial Service, maatalousopas

Kauppamenettelyt ja sääntely: syväluotaus

A. Tulli-ilmoitusprosessi

1. Sääntelykehys

• Ensisijainen viranomainen: Directorate General of Customs and Excise (DGCE), valtiovarainministeriön alainen tulli- ja valmisteverohallinto
• Oikeusperusta: tullilaki nro 17/2006 ja useat kauppaministerin asetukset
• Uusimmat päivitykset: kauppaministerin asetus nro 37/2025 (MOT Reg. 37/2025)
• Kauppasopimukset: ASEAN Free Trade Area (AFTA), jossa 99 % tuotteista on tullittomia ASEANin sisällä; ASEAN–China FTA (ACFTA); ASEAN–Korea FTA (AKFTA); ASEAN–Japan CEP (AJCEP); ASEAN–India FTA (AIFTA); ASEAN–Australia–New Zealand FTA (AANZFTA); Regional Comprehensive Economic Partnership (RCEP); Indonesia–Japan EPA (IJEPA); Indonesia–Korea Comprehensive Economic Partnership Agreement (IK-CEPA)
• Valuutta: ohjattu kellunta; keskuspankki on perinteisesti puuttunut markkinoihin aktiivisesti

2. Tuojan tunnistenumero (API)

• API-U (yleinen tuojan tunnistenumero): valmiiden tavaroiden tuontiin jälleenmyyntiä tai kauppaa varten
• API-P (tuottajatuojan tunnistenumero): raaka-aineiden, komponenttien ja puolivalmisteiden tuontiin omaan valmistukseen
• Yrityksellä voi olla vain yksi API (joko API-U tai API-P)
• API-U:n voi muuntaa API-P:ksi, mutta muunto API-P:stä API-U:ksi ei ole sallittu
• API:n peruuttaminen on kertaluonteinen ja peruuttamaton toimenpide
• API-P:llä tuotuja tavaroita ei saa myydä edelleen edes peruuttamisen jälkeen
• Rekisteröinti (sähköinen): Online Single Submission (OSS) -järjestelmässä; yritystunnus (NIB) toimii API:na; validointi tehdään INATRADEssa, joka on kauppaministeriön sähköinen kauppalupien ja seurannan alusta ja integroitu OSS:ään

3. Tuontikiellot ja -rajoitukset

Ehdottomasti kielletty tuonti

• Huumausaineet ja psykotrooppiset aineet
• Vaaralliset ja myrkylliset jätteet
• Tietyt kemikaalit (otsonikerrosta heikentävät aineet)
• Pornografinen aineisto
• Aseet ja räjähteet ilman lupaa
• Tietyt käytetyt tavarat (vaatteet, laukut, elektroniikka)

Rajoitetut tai säännellyt tavarat (vaativat lisälupia)

• Elintarvikkeet ja juomat: BPOM-rekisteröinti (kansallinen lääke- ja elintarvikevalvontavirasto)
• Lääkkeet ja kosmetiikka: BPOM:n hyväksyntä ja GMP-sertifiointi
• Kasvit ja eläimet: maatalousministeriön karanteeniluvat
• Riisi ja sokeri: kauppaministeriön erityiset tuontiluvat
• Tekstiilit, elektroniikka ja jalkineet: tekniset määräykset ja SNI-sertifiointi (Indonesian kansallinen standardi)
• Alkoholijuomat: erityiset tuontilisenssit ja korkeat tullit
• Vaaralliset aineet: ympäristöministeriön luvat
• Televiestintälaitteet: viestintä- ja informatiikkaministeriön tyyppihyväksyntä

4. Sääntelymuutokset 2025

• Kauppaministerin asetus nro 16/2025 (voimaan 30.8.2025): kumosi ja korvasi asetuksen MOT Reg. 36/2023; sujuvoitti tuontilupajärjestelmää; lisäsi lupamenettelyn läpinäkyvyyttä; toi käyttöön porrastetut seuraamukset; määritti tuonnille uudet määräajat
• Kauppaministerin asetus nro 37/2025 (annettu 22.10.2025), API:n muuntaminen: sähköisesti OSS-järjestelmässä, asiakirjavaatimuksin
• API:n peruuttaminen: kertaluonteinen, peruuttamaton sähköinen ilmoitus OSS:ssä; peruuttamisen jälkeen API-U-tavaroilla saa edelleen käydä kauppaa, API-P-tavaroilla ei
• Todentaminen ja tekninen tarkastus: ei enää tehdä alkuperämaassa, vaan Indonesiassa tullivarastoiduissa logistiikkakeskuksissa, vapaakauppa-alueilla ja vapaasatamissa; tämä tiivistää viranomaisvalvontaa ja tehostaa vaatimustenmukaisuuden seurantaa
• Tarkastusyhtiön raportointi: voimassa yhden lähetyksen; toimitetaan sähköisesti INATRADEn kautta ja välittyy automaattisesti Indonesia National Single Window (SINSW) -järjestelmään
• Laajennetut tietovaatimukset: HS-koodi, lastaussatama, tullivaraston tunnus (TPB) ja KITE-tiedot (vientiä varten tarkoitettu tuontihelpotus)

Lähteet: SSEK Law Firm · vLex

5. Tulliselvityksen aikataulu

• Ennen lähetystä: tarvittavien lupien hankinta (BPOM, karanteeni ja niin edelleen), 2–8 viikkoa tuotteesta riippuen
• Asiakirjojen toimittaminen: INSW:n kautta ennen lastin saapumista
• Tulliselvitys satamassa: 3–7 päivää vihreällä linjalla, 7–14 päivää punaisella linjalla
• Tanjung Priokin satama (Jakarta): keskimäärin 4–8 päivää
• Tanjung Perakin satama (Surabaya): keskimäärin 3–7 päivää
• Belawanin satama (Medan): keskimäärin 3–7 päivää
• Tuontiluvan voimassaolo: yleensä 6–12 kuukautta tuoteluokasta riippuen; tarkastusyhtiön raportit ovat voimassa yhden lähetyksen

6. Vaadittavat asiakirjat

1. Proformalasku
2. Kauppalasku (englanniksi, yksityiskohtainen)
3. Konossementti tai lentorahtikirja (alkuperäinen tai sähköinen)
4. Pakkausluettelo
5. Alkuperätodistus (tullietuuksien hakemiseen)
6. Vakuutustodistus
7. Tuonti-ilmoitus (PIB), sähköisesti INSW:n kautta

Lisäasiakirjat tarvittaessa

• BPOM-rekisteröintinumero: elintarvikkeet, lääkkeet ja kosmetiikka
• Karanteenin vapautustodistus: kasvit, eläimet ja kalat
• SNI-sertifikaatti: tuotteet, joita koskee pakollinen standardi
• Tarkastusyhtiön raportti (Laporan Surveyor, LS)
• Tekninen hyväksyntä: asianomaiselta ministeriöltä
• KITE-hyväksyntä: vientiin suuntautuvalle valmistukselle
• Suosituskirje: asianomaiselta tekniseltä ministeriöltä

7. Tullausarvon määritys

• WTO:n arvonmääritysmenetelmä: kauppa-arvoon perustuva (CIF)
• Lisättävät erät: provisiot, ostajan toimittamat tavarat ja palvelut, rojaltit, kuljetus ja vakuutus
• Valuuttamuunnos: Bank Indonesian voimassa olevien kurssien mukaan
• Lähipiiriliiketoimet: markkinaehtoinen hinnoittelu on osoitettava

8. Sähköiset järjestelmät

• Indonesia National Single Window (INSW): yksi asiointipiste kaikille kauppa-asiakirjoille; integroitu yli 35 viranomaiseen; edellyttää Electronic Data Interchange (EDI) -muotoja; vakiomuotoinen toimitus ennen lastin saapumista
• INATRADE: kauppaministeriön sähköinen lupa-alusta; integroitu OSS:ään API:n hallintaa varten; käytetään tuontilupahakemuksiin
• Online Single Submission (OSS): yritysten lupa-alusta; API:n rekisteröinti ja muuntaminen; NIB:n myöntäminen

B. Verotus ja tullit

1. Tullien rakenne

• Sovellettavat MFN-tullit: yksinkertainen keskiarvo 7,6 % (2024); kauppapainotettu keskiarvo 3,5 %; 56 % tullinimikkeistä tullittomia
• ASEAN-6 (AFTA): 0 % 99 %:ssa tullinimikkeistä ASEANin sisäisessä kaupassa
• Vapaakauppakumppanit: vaihtelevat etuudet kahdenvälisten ja alueellisten vapaakauppasopimusten nojalla
• RCEP: asteittainen vapauttaminen

2. Arvonlisävero (ALV, PPN)

• Yleinen verokanta: 11 % (2024); korotus 12 %:iin oli kirjoitushetkellä aikataulutettu vuodelle 2025
• Nollaverokanta: vienti ja tietyt kansainväliset palvelut
• Verosta vapautetut: välttämättömyyshyödykkeet (riisi, maissi, soijapavut ja niin edelleen), koulutuspalvelut ja terveyspalvelut
• Rekisteröintiraja: 4,8 mrd. IDR:n vuotuinen liikevaihto
• Tuonnin ALV: maksetaan tulliselvityksen yhteydessä

3. Ylellisyystavaroiden myyntivero (PPnBM)

• Kohdistuu: luksusajoneuvoihin, elektroniikkaan, kodinkoneisiin sekä tiettyihin elintarvikkeisiin ja juomiin
• Verokannat: 10–200 % tuoteluokasta riippuen
• Korkeat verokannat: suurimoottoriset ajoneuvot (jopa 125 %)

4. Valmisteverot

• Alkoholijuomat: korkeat verot (15 000–139 000 Rp litralta)
• Tupakkatuotteet: monimutkainen porrastettu järjestelmä tuotantotavan ja -määrän mukaan
• Etyylialkoholi
• Makeutetut juomat: uusi valmistevero (ehdotettu)

5. Tuontitullivapautukset ja kannustimet

• KITE (Kemudahan Impor Tujuan Ekspor, vientiä varten tarkoitettu tuontihelpotus): vientiin suuntautuville valmistajille; raaka-aineiden ja komponenttien tulliton tuonti; vähimmäisvientivaatimus 50 %; yksinkertaistetut menettelyt
• Tullivapaa-alue / KITE-järjestely: valmistus tullivapaa-alueilla; tullien ja ALV:n lykkäys; tuotannolle, josta merkittävä osa menee vientiin
• BKPM:n (investointien koordinointivirasto) kannustimet: verovapaat kaudet pioneeritoimialoille (5–20 vuotta); verohelpotukset tietyille toimialoille; tuontitullivapautukset koneille ja laitteille

C. Tullin erityismenettelyt

• Tullivarastoidut logistiikkakeskukset: maan sisäisiä tarkastuspisteitä todentamista ja teknistä tarkastusta varten (MOT Reg. 37/2025); varastointi ilman tullinmaksua; jälleenvientiä tai myöhempää kotimaan luovutusta varten; tiiviimpi viranomaisvalvonta
• Vapaakauppa-alueet ja vapaasatamat: Batamin, Bintanin ja Karimunin (BBK) vapaakauppa-alueet ja Sabangin vapaasatama; tulliton tuonti, yksinkertaistetut menettelyt ja ALV-vapaus tietyissä liiketoimissa; ne toimivat nyt tuontitavaroiden todentamisen tarkastuspisteinä
• Tullivarastot (TPB, Tempat Penimbunan Berikat): tuontitavaroiden varastointi ilman tullinmaksua; aikaraja yleensä enintään 3 vuotta; jälleenvientiä, jälleentuontia tai tullin maksamisen jälkeistä kotimaan luovutusta varten; sähköinen raportointi INSW:n kautta
• Väliaikainen maahantuonti: näyttelyihin, ammattivälineille, näytteille ja jälleenvientitarkoituksiin; edellyttää vakuutta (pankkitakaus tai vakuutustakaus); enimmäisaika 6 kuukautta (jatkettavissa 12 kuukauteen); tavarat on vietävä jälleen maasta tai tullit erääntyvät maksettaviksi
• ATA Carnet -järjestelmä: ammattivälineiden, kaupallisten näytteiden ja näyttelytavaroiden väliaikaiseen maahantuontiin; myöntäjä on Kadin (Indonesian kauppakamari); ei tulleja eikä vakuuksia; hyväksyntä osallistujamaiden kesken on rajallista (varmista Kadinilta)

D. Toimialakohtainen sääntely

1. Elintarvikkeet ja juomat

• BPOM-rekisteröinti: pakollinen kaikille jalostetuille elintarvikkeille, juomille ja ravintolisille; MD-rekisteröinti paikallisesti valmistetuille ja ML-rekisteröinti tuontielintarvikkeille; käsittely kestää 4–12 viikkoa riskiluokasta riippuen; voimassa 5 vuotta (uusittavissa); edellyttää tuotespesifikaatiot, tehtaan GMP-sertifikaatin, ainesosaluettelon, laboratoriotestien tulokset ja etikettinäytteet
• Merkinnät: indonesian kieli on pakollinen kaikissa elintarvikkeissa. Vaadittavat tiedot: tuotteen nimi; ainesosaluettelo; nettopaino tai -tilavuus; ravintoarvotiedot; halal-sertifiointi (halal-väitteen esittävillä tuotteilla); BPOM-rekisteröintinumero; valmistajan tai maahantuojan nimi ja osoite; viimeinen käyttöpäivä; säilytysohjeet. Vaatimusten laiminlyönti johtaa tavaran pidättämiseen, torjumiseen tai takavarikointiin tullissa
• Halal-sertifiointi: pakollinen kaikille elintarvikkeille, juomille, kosmetiikalle ja lääkkeille (käyttöönotto vaiheittain 2024–2026); myöntäjä on BPJPH (halal-tuotteiden varmennusvirasto); sertifiointielimiä ovat muun muassa MUI ja LPPOM MUI
• Tuontikaranteeni: kasveille, eläimille, kaloille ja niistä saataville tuotteille; vastaava viranomainen on Indonesian Quarantine Agency (IQA), joka muodostettiin IAQA:sta ja IFQA:sta vuonna 2022; alkuperämaasta vaaditaan kasvinterveys- tai terveystodistus; karanteenitarkastus saapuessa

2. Lääkkeet

• BPOM:n hyväksyntä: tuoterekisteröinti vaaditaan kaikille lääkkeille, perinteisille lääkkeille ja kosmetiikalle; voimassa 5 vuotta (uusittavissa); edellyttää GMP-sertifioinnin, tuotedokumentaation ja kliinisten tutkimusten tiedot (uusilla lääkkeillä)
• Tuontilupa: BPOM:n erillinen tuontilupa jokaiselle tuotteelle tai lähetykselle; jakelijoilta vaaditaan Good Distribution Practice (GDP) -sertifiointi

3. Kosmetiikka

• BPOM-ilmoitus: ilmoitusmenettely (kevyempi kuin lääkerekisteröinti); sähköinen ilmoitus BPOM:n verkkoilmoitusjärjestelmässä; käsittely kestää 3–14 päivää; voimassa 3 vuotta (uusittavissa); edellyttää tuotespesifikaatiot, GMP-sertifikaatin, turvallisuusarvioinnin ja etikettinäytteet

4. Elektroniikka ja sähkölaitteet

• SNI-sertifiointi (Indonesian kansallinen standardi): pakollinen yli 250 tuoteluokalle; testaus akkreditoiduissa laboratorioissa (Indonesiassa tai tunnustetuissa ulkomaisissa laboratorioissa); sertifiointielimiä ovat LSPro-tuotesertifiointielimet; SNI-logo vaaditaan tuotteeseen tai etikettiin
• Jälkitarkastus: riskiperusteinen valinta, asiakirjojen tarkastus ja punaisen linjan lastin fyysinen tarkastus

5. Autoala

• CKD/SKD-tuontilupa: paikalliseen kokoonpanoon ja valmistukseen; teollisuusministeriön hyväksyntä; autonvalmistusohjelman paikallisen sisällön vaatimukset
• CBU-tuonnin rajoitukset: korkeat tullit (30–80 % ja lisäksi ylellisyysvero); tuontilisenssi vaaditaan; liikenneministeriön tekniset hyväksynnät

6. Televiestintälaitteet

• Tyyppihyväksyntä (Postel): myöntäjä on viestintä- ja informatiikkaministeriö; testaus nimetyissä laboratorioissa; sertifiointi vaaditaan kaikille telelaitteille (puhelimet, modeemit, reitittimet ja niin edelleen)

7. Kemikaalit ja vaaralliset aineet

• Ympäristöministeriön luvat: vaarallisten ja myrkyllisten aineiden (B3) tuontiin; tekniset suositukset vaaditaan; varastointi- ja käsittelyluvat

8. Tekstiilit ja tekstiilituotteet

• Tekniset määräykset: SNI tietyille tuotteille (lastenvaatteet, kankaat); tuontilisensointi (kauppaministeriön erityislupa); kiintiörajoitukset tietyille luokille suojatoimenpiteiden nojalla

Lähteet: US Commercial Service, tuontivaatimukset · US Commercial Service, maatalousopas

E. Vaatimustenmukaisuus ja valvonta

1. Tullitarkastuksen linjat

2. Jälkitarkastus

• Valinta: tuojat ja viejät valitaan riskiperusteisesti
• Tarkastuksen painopisteet: arvonmäärityksen oikeellisuus, luokittelu, alkuperäväitteet ja ALV-velvoitteiden noudattaminen
• Kirjanpidon säilytys: vähintään 10 vuotta
• Tarkastuksen lopputulos: lisäverot, seuraamusmaksut tai hyväksyntä

3. Rikkomukset ja seuraamukset

• Arvon ilmoittaminen liian pienenä: seuraamusmaksu enintään 100 % maksamatta jääneestä tullista sekä sakot
• Virheellinen luokittelu: tullin oikaisu ja hallinnolliset sakot
• Väärät asiakirjat: rikossyyte mahdollinen; sakot enintään 5 mrd. IDR
• Salakuljetus: enintään 10 vuotta vankeutta sekä sakot enintään 5 mrd. IDR
• Tuonti ilman asianmukaista API:a: tavarat takavarikoidaan, lisäksi sakot
• API-U-tavaroiden tuonti API-P:llä: katsotaan rikkomukseksi, josta määrätään seuraamuksia
• Lupaehtojen rikkominen: tuontihelpotusten keskeyttäminen tai peruuttaminen

4. Seuraamukset asetuksen MOT Reg. 16/2025 nojalla

• Jäsennelty ja laajennettu seuraamusjärjestelmä
• Toistuvista rikkomuksista ankaroituvat seuraamukset
• Tuontihelpotusten keskeyttäminen tai peruuttaminen

Kauppasopimusverkosto

A. Monenväliset sopimukset

• WTO: jäsen vuodesta 1995
• ASEAN Free Trade Area (AFTA): vuodesta 1992; 99 % tuotteista tullittomia ASEANin sisällä
• ASEAN+1-vapaakauppasopimukset: Kiina, Korea, Japani, Intia, Australia–Uusi-Seelanti ja Hongkong
• Regional Comprehensive Economic Partnership (RCEP): 2022
• WTO:n kaupan helpottamista koskeva sopimus: ratifioitu

B. Kahdenväliset vapaakauppa- ja talouskumppanuussopimukset

C. Alkuperäsäännöt

• Kokonaan tuotetut tai valmistetut: luonnonvarat
• Olennainen muutos: tullinimikkeen muutos (CTC) HS-nimikkeistön 4–6 numeron tasolla; alueellinen arvosisältö (RVC) 40 % (ASEAN) tai korkeampi muissa vapaakauppasopimuksissa; tietyille tuotteille erityiset valmistusmenetelmäsäännöt
• ASEANin (ATIGA) säännöt: RVC 40 % tai CTC; kumulaatio ASEANin jäsenmaiden kesken; hyväksyttyjen viejien itse laatima alkuperävakuutus
• Alkuperätodistuslomakkeet: Form D ASEANille (ATIGA); Form E ASEAN–Kiinalle (ACFTA); Form AK ASEAN–Korealle (AKFTA); omat lomakemuodot sopimuksille IJEPA, IK-CEPA, IA-CEPA ja RCEP

Keskeinen kauppainfrastruktuuri

A. Satamat

Jaava

• Tanjung Priok (Jakarta): Indonesian suurin satama, 7,6 miljoonaa TEU:ta (2024); käsittelee 60 % Indonesian kansainvälisestä kaupasta; New Priok Container Terminal (Kalibaru) -laajennus
• Tanjung Perak (Surabaya): 2,8 miljoonaa TEU:ta; toiseksi suurin satama, palvelee Itä-Jaavaa
• Ciwandan (Banten): uusi satama, joka tukee Merakia

Sumatra

• Belawan (Medan): 1,2 miljoonaa TEU:ta
• Kuala Tanjung (Pohjois-Sumatra): syväsataman kehityshanke
• Bakauheni (Lampung): lauttasatama Sumatran ja Jaavan väliseen liikenteeseen
• Palembangin satama: Etelä-Sumatran jokisatama

Kalimantan

• Balikpapanin satama: öljy ja kaasu, kivihiili
• Samarindan satama: hiiliproomut

Sulawesi

• Makassarin satama: 500 000 TEU:ta, Itä-Indonesian solmukohta
• Bitungin satama: Pohjois-Sulawesi, kehittymässä kansainväliseksi solmukohdaksi

Papua

• Amamapare: Freeportin kuparirikasteen vienti
• Jayapuran satama: alueellinen kauppa Papua-Uuden-Guinean kanssa

Teollisuussatamat

• Morowali Industrial Park: nikkelin jalostus ja ruostumattoman teräksen vienti
• Weda Bay Industrial Park: nikkelin jalostus
• Bintan Industrial Estate: alumiinin sulatus

B. Lentoasemat (rahtimäärä)

C. Vapaakauppa-alueet

• Batamin vapaakauppa-alue: suurin vapaakauppa-alue; elektroniikan valmistus
• Bintanin vapaakauppa-alue: teollisuus ja matkailu
• Karimunin vapaakauppa-alue: laivanrakennus ja -korjaus
• Sabangin vapaakauppa-alue: läntinen portti (kehitteillä)
• Edut: tulliton tuonti, ALV-vapautus ja yksinkertaistetut menettelyt; alueet toimivat nyt myös tarkastuspisteinä

D. Teollisuuspuistot ja erityistalousalueet (SEZ)

• Morowali Industrial Park: nikkelin jalostuksen erityistalousalue
• Weda Bay Industrial Park: nikkelin erityistalousalue
• Sei Mangkei SEZ: palmuöljyn jatkojalostusteollisuus
• Bitung SEZ: kalanjalostus
• Palu SEZ: jalostusteollisuus
• Galang Batang SEZ: bauksiitin jalostus
• KEK Mandalika: matkailun erityistalousalue
• KEK Tanjung Lesung: matkailun erityistalousalue

E. Logistiikkakeskukset

• Cakung Logistic Center (Jakarta)
• Surabaya Industrial Estate Rungkut (SIER)
• MM2100 Industrial Town (Cikarang)
• Delta Silicon Industrial Park (Cikarang)
• Bekasi International Industrial Estate

F. Maarajojen ylityspaikat

• Malesia (Kalimantan): Entikong, Tebedu ja Aruk
• Papua-Uusi-Guinea: Skouw ja Wutung
• Itä-Timor: Mota’ain ja Wini

Nousevat trendit ja tuleva kehitys

A. Jatkojalostuspolitiikka (hilirisasi)

• Nikkelimalmin vientikielto: täysimääräisesti voimassa (2020)
• Bauksiitin vientikielto: kesäkuu 2023
• Kuparirikasteen vientikielto: toukokuu 2024, toimeenpano vaiheittain
• Tinan vientirajoitukset: suunnitteilla
• Tavoite: saada suurempi osa arvosta kotimaisella jalostuksella
• Tulos: ruostumattoman teräksen, nikkelikiven ja MHP:n vienti on kasvanut nopeasti
• Vaikutus: sulattoihin on investoitu voimakkaasti (Morowali, Weda Bay)

B. Sähköajoneuvoekosysteemin kehittäminen

• Nikkelipohjainen akkuvalmistus: kumppanuudet LG:n, CATL:n ja Foxconnin kanssa
• Sähköajoneuvovalmistuksen kannustimet: verovapaat kaudet ja tuontitullivapautukset
• Kotimarkkinoiden kehittäminen: sähköajoneuvotuet (7 milj. IDR ajoneuvoa kohti)
• Tavoite: 600 000 sähköajoneuvon tuotanto vuoteen 2030 mennessä
• Vientipotentiaali: sähköajoneuvojen akut ja komponentit sekä aikanaan kokonaiset sähköajoneuvot

C. Maatalouden uudistaminen

• Food Estate -ohjelma: laajamittainen elintarviketuotanto Keski-Kalimantanilla ja Sumatralla
• Lannoitetukiohjelma: 9,5 miljoonaa tonnia varattu vuodelle 2025, budjetti 46,8 bilj. IDR
• Jakelu: kolmiportainen järjestelmä, joka on integroitu i-Pubers-sovellukseen
• Tuen kattavuuden laajennus: orgaaniset lannoitteet, urea, NPK, SP-36 ja ZA presidentin asetuksen nro 6/2025 nojalla
• Lannoitteiden tuonti: sallittu kotimaisen vajeen kattamiseksi

D. Digitaalinen maatalous (e-maatalous)

• Agricultural War Room (AWR): perustettu 2021; yhdistää reaaliaikaista dataa Digital Collection Platform (DCP) -alustalta
• National E-Agriculture Strategy Roadmap: yhtenäinen viljelymaa- ja viljelijätietokanta vuoteen 2027 mennessä
• Varhaisvaroitusjärjestelmät: maatalouden uhkien varalle
• AgTech-startupit: Aruna, FishLog, Sayurbox, Super, Semaai, iGrow, Eden Farm, Jala, PasarMIKRO ja Chilibeli

E. Electrifying Agriculture (EA) -ohjelma

• Käynnistetty: 2021, toteuttajana PT PLN
• Laajuus: sähkökäyttöiset teknologiat maanviljelyssä, kalataloudessa, plantaaseilla ja kotieläintaloudessa
• Kattavuus: yli 300 000 asiakasta vuoden 2024 loppuun mennessä (241 700 vuonna 2023)
• Siirtymä: fossiilisista polttoaineista sähköön kastelupumpuissa ja riisimyllyissä

F. Digitaalisen talouden kasvu

• Verkkokauppa: 25 %:n vuosikasvu (Shopee, Tokopedia, Lazada, Bukalapak)
• Fintech: digitaaliset maksut, lainaus ja insurtech (GoPay, OVO, Dana, LinkAja)
• Rajat ylittävä verkkokauppa: pk-yritysten vienti kasvaa alustojen kautta
• Digitaalinen infrastruktuuri: Palapa Ring -valokuituverkko

G. Uuden pääkaupungin (IKN) rakentaminen

• Nusantara: Itä-Kalimantanilla
• Rakennusvaiheen tuonti: raskaat koneet, rakennusmateriaalit ja rakennuskalusto
• Käyttövaiheen mahdollisuudet: ICT, älykaupunkiratkaisut ja infrastruktuuri
• Pitkän aikavälin vaikutus: talouden painopiste siirtyy kohti Kalimantania

H. Vihreän talouden aloitteet

• Päästökauppa: ensimmäinen hiilikauppa käynnistettiin vuonna 2023
• Uusiutuvan energian tavoitteet (vuosien 2024–2026 tiekartan mukaan): 23 % vuoteen 2025 ja 31 % vuoteen 2050 mennessä
• Biopolttoaineohjelma: B35 (35 %:n biodieselseos)
• Kestävyyssertifiointi: ISPO (Indonesian Sustainable Palm Oil) on pakollinen

I. Tuontijärjestelmän nykyaikaistaminen

• MOT Reg. 16/2025 ja 37/2025: sujuvampi lupamenettely ja parempi läpinäkyvyys
• Sähköinen integraatio: OSS, INATRADE ja INSW täysin integroitu
• Todentamisen siirto: alkuperämaasta maan sisäisiin tarkastuspisteisiin
• Tarkastusyhtiön raportit: voimassa yhden lähetyksen
• Laajemmat tietovaatimukset: HS-koodi, lastaussatama sekä TPB- ja KITE-tiedot

J. RCEP ja CPTPP

• RCEP:n toimeenpano: kauppa Aasian ja Tyynenmeren alueen kanssa laajenee
• CPTPP-jäsenyys: harkinnassa; mahdollinen uusi markkinoillepääsy

K. Geopoliittiset tekijät

• Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppajännitteet: Indonesia vaihtoehtoisena tuotantopaikkana
• BRICS-jäsenyys (kirjoitushetkellä kuvattu mahdolliseksi): vaikutuksia kauppapolitiikkaan
• Kaupan suojatoimet: suojatoimenpiteitä tekstiileille, keramiikalle ja jalkineille

Keskeiset yhteystiedot ja lähteet

A. Viranomaiset

1. Directorate General of Customs and Excise (DGCE): beacukai.go.id · puhelin +62 21 489 5308 · humas@customs.go.id · Jl. Jenderal Ahmad Yani, Jakarta 13230
2. Kauppaministeriö (Kemendag): kemendag.go.id · puhelin +62 21 385 8171 · info@kemendag.go.id · Jl. M.I. Ridwan Rais No. 5, Jakarta 10110
3. Indonesia National Single Window (INSW): insw.go.id
4. Investment Coordinating Board (BKPM): bkpm.go.id
5. National Agency of Drug and Food Control (BPOM): pom.go.id
6. Indonesian Quarantine Agency (IQA): karantina.pertanian.go.id
7. Statistics Indonesia (BPS): bps.go.id
8. Bank Indonesia: bi.go.id
9. Teollisuusministeriö: kemenperin.go.id
10. Energia- ja mineraalivaraministeriö: esdm.go.id

B. Elinkeinoelämän järjestöt

1. Indonesian Chamber of Commerce and Industry (KADIN): kadin.id
2. Indonesian Employers Association (APINDO): apindo.or.id
3. Indonesian Food and Beverage Association (GAPMMI): gapmmi.id
4. Indonesian Palm Oil Association (GAPKI): gapki.id
5. Indonesian Textile Association (API): api.or.id
6. Indonesian Footwear Association (APRISINDO)
7. Indonesian Cosmetics Association (PERKOSMI)

C. Digitaaliset portaalit

1. Indonesia National Single Window (INSW): insw.go.id
2. INATRADE: inatrade.kemendag.go.id
3. Online Single Submission (OSS): oss.go.id
4. CEISA (tullin sähköinen järjestelmä): ceisa.beacukai.go.id
5. BPOM:n verkkoilmoitus: notifkasi.pom.go.id

D. Käytännön ohjeita kaupankävijöille

Indonesiaan vieville

1. Käytä kokeneita tullihuolitsijoita: välttämätöntä monimutkaisessa sääntely-ympäristössä
2. Hanki tarvittavat luvat ennen lähetystä: BPOM, karanteeni, SNI ja niin edelleen; käsittely kestää viikkoja
3. Käytä luvan saaneita indonesialaisia maahantuojia: heillä on oltava voimassa oleva API (API-U tai API-P)
4. Tarkista API:n tyyppi: API-P:llä ei voi tuoda valmiita tavaroita jälleenmyyntiin
5. Laadi asiakirjat täydellisinä: pienetkin virheet aiheuttavat pitkiä viiveitä
6. Indonesiankieliset etiketit: pakolliset kaikissa elintarvikkeissa
7. Halal-sertifiointi: yhä useammin pakollinen elintarvikkeille, juomille ja kosmetiikalle
8. Sähköinen toimitus: INSW:n kautta ennen lastin saapumista
9. Seuraa sääntelymuutoksia: muutoksia tulee usein (MOT Reg. 16/2025 ja 37/2025)

Indonesiasta tuoville

1. Tarkista vientiluvat: rajoitetuille tuotteille (puutavara, mineraalit ja niin edelleen)
2. Alkuperätodistus: hae vapaakauppasopimusten etuudet (Form D, E, AK ja niin edelleen)
3. Laatusertifiointi: varmista, että tuotteet täyttävät kohdemaan standardit
4. Kestävyyssertifiointi: vaaditaan palmuöljylle, puutavaralle ja kalataloustuotteille (ISPO, SVLK, MSC)
5. Logistiikan suunnittelu: varaudu Tanjung Priokin sataman ruuhkiin
6. Maksuehdot: remburssit ovat yleisiä uusissa kauppasuhteissa

Taloudellinen vaikutus ja strateginen asema

A. Kauppataseen dynamiikka

• Ylijäämäputki: ylijäämä viisi vuotta peräkkäin vuodesta 2020
• Ylijäämä 2024: 31,1 mrd. $, ↓ 15,78 % vuodesta 2023
• Ylijäämä ilman öljyä ja kaasua: 51,44 mrd. $
• Öljyn ja kaasun alijäämä: 20,4 mrd. $
• Suunta: ylijäämä jatkuu raaka-ainehintojen normalisoitumisesta huolimatta

B. Maailmanlaajuinen strateginen asema

1. Nikkelin suurvalta: maailman suurin nikkelin tuottaja (50 % maailman tarjonnasta)
2. Palmuöljyn ylivoima: maailman suurin tuottaja ja viejä (60 % maailman tarjonnasta)
3. Lämpöhiilen ykkönen: maailman suurin lämpöhiilen viejä
4. Tinamahti: maailman 2. suurin tinan tuottaja
5. Kuparin tuottaja: maassa sijaitsee maailman 2. suurin kuparikaivos (Grasberg)
6. LNG:n viejä: maailman 9. suurin LNG:n viejä
7. ASEANin keskus: Kaakkois-Aasian suurin talous
8. Väestöllinen etu: 280 miljoonan asukkaan väestö, maailman 4. suurin

C. Kilpailukykymittarit

Lähde: OEC

D. Haasteet

1. Viennin keskittyminen: vahva riippuvuus raaka-aineista (kivihiili, palmuöljy)
2. Jatkojalostuksen toimeenpano: raaka-aineviennistä luovutaan samalla kun jalostuskapasiteettia rakennetaan
3. Infrastruktuurin puutteet: satamien ruuhkat ja logistiikkakustannukset (ASEANin korkeimmat)
4. Sääntelyn monimutkaisuus: tiheät politiikkamuutokset ja päällekkäiset toimivaltuudet
5. Tuontilupien esteet: monimutkainen järjestelmä, joka aiheuttaa viiveitä
6. Rupian heilunta: valuuttakurssivaihtelut vaikuttavat kaupan kilpailukykyyn
7. Kaupan suojatoimet: suojatoimenpiteet vaikuttavat tuontiin
8. Ilmastohaavoittuvuus: palmuöljy- ja maataloussektoriin kohdistuu kestävyyspaineita

E. Mahdollisuudet

1. Sähköajoneuvoakkujen toimitusketju: nikkelin jalostus, akkuvalmistus ja sähköajoneuvojen kokoonpano
2. Jatkojalostus: mineraalien (bauksiitti, kupari, tina) jalostaminen kotimaassa
3. Digitaalinen talous: kasvava verkkokauppa, fintech ja teknologia-startupien ekosysteemi
4. Uusiutuva energia: geotermisen energian, aurinkoenergian ja biopolttoaineiden kehittäminen
5. Infrastruktuuri-investoinnit: uusi pääkaupunki (IKN), satamat ja maksulliset moottoritiet
6. Ruokaturva: maatalouden nykyaikaistaminen ja parempi lannoitejakelu
7. RCEP-integraatio: laajempi markkinoillepääsy Aasian ja Tyynenmeren alueella
8. Toimitusketjujen hajauttaminen: yritykset siirtävät toimintojaan pois Kiinasta
9. Sininen talous: kalatalous, meren luonnonvarat ja merilogistiikka
10. Terveysalan valmistus: lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden tuotanto

Yhteenveto Indonesian kaupan ominaispiirteistä

1. Raaka-ainemahti: maailman kärkeä nikkelissä, palmuöljyssä ja lämpöhiilessä; merkittävä tinan, kuparin ja LNG:n tuottaja
2. Painopiste jatkojalostuksessa (hilirisasi): siirtymä raaka-aineviennistä jalosteisiin (nikkelistä ruostumattomaan teräkseen ja akkuihin)
3. ASEANin suurin talous: portti Kaakkois-Aasian 680 miljoonan kuluttajan markkinoille
4. Väestöjätti: 280 miljoonan asukkaan väestö ja kasvava keskiluokka
5. Kauppataseen ylijäämämaa: ylijäämä viisi vuotta peräkkäin vuodesta 2020
6. Vapaakauppasopimusverkosto: laajat alueelliset ja kahdenväliset sopimukset, mukaan lukien RCEP
7. Monimutkainen sääntely-ympäristö: tiheät muutokset ja useita lupia vaaditaan
8. API-järjestelmä: tiukka erottelu yleisten tuojien (API-U) ja tuottajatuojien (API-P) välillä
9. Todentamisen siirto maan sisälle: vuoden 2025 uudistukset siirtävät tarkastuksen alkuperämaasta kotimaisille tullivapaa-alueille
10. Riippuvuus elintarviketuonnista: maailman suurin riisin ja raakasokerin tuoja; 80 % maitotuotteista tuodaan

Indonesia on Kaakkois-Aasian suurin talous, jossa yhdistyvät maailman kärkeä oleva raaka-ainetuotanto (nikkeli, palmuöljy, kivihiili), valtavat kotimarkkinat ja kasvava valmistusosaaminen. Maan strateginen jatkojalostuspolitiikka (hilirisasi) pyrkii saamaan luonnonvaroista enemmän arvoa kotimaisella jalostuksella, ja nikkeli näyttää tietä sähköajoneuvojen akkutuotantoon. Laaja vapaakauppasopimusverkosto (mukaan lukien RCEP), väestöllinen etu ja infrastruktuuri-investoinnit luovat edellytykset kasvun jatkumiselle.

Kaupankävijöiden on kuitenkin selvittävä monimutkaisesta sääntely-ympäristöstä, tiheistä politiikkamuutoksista ja mittavista tuontilupavaatimuksista. Vuoden 2025 uudistukset (MOT Reg. 16 ja 37) pyrkivät sujuvoittamaan menettelyjä ja lisäämään läpinäkyvyyttä, mutta yhteistyö kokeneiden paikallisten kumppanien kanssa on edelleen menestyksen edellytys. Indonesian kaupan tulevaisuus riippuu jatkojalostuksen onnistumisesta, infrastruktuurin kehittämisestä, sääntelyn yksinkertaistamisesta ja siitä, miten luonnonvararikkaus muutetaan korkeamman jalostusarvon teollisuudeksi.

Lähteet: ICE · US Commercial Service, maatalousopas · US Commercial Service, tuontivaatimukset · SSEK · vLex

Tarvitsetko tarkempaa tietoa? Jos tarvitset tarkempaa tietoa tai sinulla on täsmällinen markkinatietokysymys, ota meihin yhteyttä.